Le Monde: "Hallitsevaa velkamyyttiä vastaan" - kannattaa lukea ennenkuin menee äänestämään KOK-ehdokasta
Tämä on Mikael Böök'in tekemä käännös. Kiitän häntä tämän kääntämisestä.
Le Monde:
"Hallitsevaa velkamyyttiä vastaan"
On kaksi tapaa kertoa, mitä Euroopassa tapahtuu. Hallitsevan tarinan mukaan olemme käyttäneet liian paljon rahaa. Asiantuntijat ja kolumnistit puhuvat Ranskasta, joka, kuten muutkin maat "on elänyt velaksi yli kolmekymmentä vuotta". Vasemmiston tehtävä olisi nyt vain "toteuttaa järkevä kurinpalautus", jotta "talouskasvu saataisiin jälleen käyntiin".
Tämä skenaario tuntuu yhtä yksinkertaiselta kuin hengittäminen. Silti se on ristiriidassa tärkeimpien virallisten lukujen kanssa eli vaihtoehtoinen kertomus on perustellumpi. Valtiovarainministeriön oman "Julkiset menot ja niiden kehitys"-raportin mukaan julkisisten menojen osuus Ranskan BKT:stä oli 1990-luvulla 52,8%. 2000-luvulla se on "noussut" 52,9%:iin.
Alijäämän ja velan huima kasvu ei johdu julkisten menojen vastaavasta noususta, vaantulonmenetyksistä. Kansanliikkeen Unioniin (UMP-puolue) kuuluvan, talousarvion esittelijän Gilles Carrezin laskelmien mukaan vuotuinen tappio johtuu 2000-luvulla toteutetuista poikkeuksista ja veronkevennyksistä, jotka muodostavat 100 miljardia euroa. Tämän veroleikkausten muodostaman vastavallankumouksen lisäksi julkiset tulot ovat jyrkästi vähentyneet finanssikriisin myötä. Toisin sanoen velka johtuu tehdyistä finanssiratkaisuista ja uusliberalismista eikä suinkaan sosiaalipolitiikasta tai kansalaisista.
Näihin kahteen toisiaan korville lyövään tarinaan julkisen velan historiasta on myös kaksi keskenään sotivaa reaktiota. Valtion budjetin, julkisen talouden, yritysten kilpailukyvyn ja talouskasvun edellytysten palauttamiseksi ennalleen tarvittaisiin nyt virallisen kertomuksen mukaan vain ankara laihdutuskuuri. Tästä asiasta ei tarvitsisi edes keskustella, paitsi ehkä muotoseikoista. Vaihtoehtoisen kertomuksen mukaan avain tilanteen ratkaisemiseksi piilee sen sijaan tulonjaon ja verotuksen uudistamisessa. Tosin laihdutuskuurikin on tarpeen ja finanssisektori täytyisi ottaa yhteiskunnan valvontaan.
Verouudistuksella voidaan vähentää vaihtotaseen vajetta, mutta ei poistaa sitä: pelkästään koroillaaneläjille - siis juuri niille, jotka ovat hyötyneet veronalennuksista - maksetut velkakorot vuonna 2011 ovat yhteensä 50 miljardia euroa. Ja tämä siis ennen seuraavaa AAA-luokituksen menetystä ja markinoiden todennäköisesti vaatimia koronkorotuksia.
Velkataakan lieventämiseksi, julkisten palvelujen ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi ja ekologisemman siirtymäkauden avaamikseksi täytyy demokraattisen keskustelun avulla päättää onko jokin osa tästä velasta laiton. Toisin sanoen: perustuuko osa velasta vääriin väitteisiin ja palveleeko se tiettyjä erityisetuja? Jos näin on, velka on siltä osin katsottava aiheettomaksi. Valtioiden tulee jatkossa rahoittaa toimintansa muista lähteistä kuin vain rahoitusmarkkinoilta. Niinhän valtiot myös tekivät aina 1980-luvun alkuun saakka. Muussa tapauksessa valtioiden suvereniteetti jää tyhjäksi sanaksi.
Niiden olisi myös otettava huomioon, että tämä kriisi on enemmän kuin velkakriisi. Se on myös kestämättömän kasvun mallin kriisi. Niinpä julkisia investointeja tulisi suunnata ekologisesti terveellisempiin ja enemmän ihmisiä työllistäviin ohjelmiin sen sijaan että ne kohdistetaan suuriin, kalliisiin ja vanhentuneisiin produktivistisiin projekteihin.
Vaikka tämän vaihtoehtoisen, kriittisen kertomuksen ennustuskyky näyttää
paremmalta kuin hallitsevan kertomuksen, se juuttuu helposti propagoituun
"evidenssiin". Se johtaa myös vaatimuksiin, joiden radikaali luonne
huolestuttaa. Siksi vuoden 2011 lokakuussa laskettiin liikkeelle
"kansalaisadressi julkisen velan tarkastamiseksi", jota lukuisat
henkilöt, useat ay- ja muut järjestöt sekä yli 50.000 kansalaista ovat
sittemmin allekirjoittaneet (Audit-citoyen. org).
On syntynyt useita paikallisyhdistyksiä, jotka pyrkivät tuomaan tämän
keskustelun kansalaisten keskuuteen. Kyseiset aloitteet eivät vielä ole
kiinnostaneet medioita. Niiden tarkoitus on kuitenkin herättää yhtä tiivis
kansalaiskeskustelu kuin se, joka edelsi kansanäänestystä EU:n
perustuslakisopimuksesta vuonna 2005.
Etelä-Euroopan suunnasta tuleva säästötsunami on tehnyt niistä
kysymyksistä, joista silloin väiteltiin, entistä ajankohtaisempia. Viime
vuonna hyväksytyt institutionaaliset uudistukset, joita EU:n huippukokous
joulukuussa viimeisteli 26 valtion hallitustenvälisellä sopimuksella, ovat
vain jyrkästi lisänneet budjettikuria ja nopeuttaneet antautumista
rahoitusmarkkinoille. Silti on ilmeistä, että rahoitusmarkkinoiden kriisi
vain syvenee entisestään. Vaikka Maastrichtin laiva on jo ajanut
finanssikriisin karille, kapteenit käyttävät kaikki voimansa riutoilla
kelluvien roskien keräämiseen.
Maastrichtin sopimuksen jälkeen yksi ainoa ajatus on toiminut Euroopan
arkkitehtuurin kulmakivenä, nimittäin se idea, että markkinat ovat
älykkäämpiä kuin hallitukset ja äänestäjät. Verokilpailu ja sosiaalinen
kilpailu vapailla ja vääristymättömillä markkinoilla; valtion menojen
vähentäminen kilpailukyvyn lisäämiseksi; valtioiden velvollisuus
alijäämiensä rahoittamiseen markkinoilla; kielto, joka koskee valtioiden
mahdollisuuksia auttaa toisiaan taloudellisesti ... Euroalue suunniteltiin
talouspolitiikan poistamiseksi ja markkinoiden autopilootin kytkemiseksi
päälle. Epätoivoinen yritys vanhojen periaatteiden pelastamiseksi tästä
talousrakenteesta huolimatta on tuomittu epäonnistumaan. Se ei tule
onnistumaan eurobondeilla (arvopapereilla, joilla velasta tulisi yhteinen
euroalueella), sillä nämä olisivat edelleen alistetut markkinoiden
arvioille ja näkemyksille "hyvästä hallinnosta".
Hallitusten pelastusoperaation väistämätön epäonnistuminen voi lähivuosina
johtaa euron hajoamiseen ja Euroopan maissa syntyneiden
kansallismielisten, autoritääristen ja muukalaisvihamielisten liikkeiden
nopeaan leviämiseen. Pahimman näkymän toteutuminen ei kuitenkaan ole
varmaa. Pyrkimys demokratiaan on myös voimissaan Euroopassa, erityisesti
nuorison keskuudessa, kuten "raivokkaiden" liikeiden nousu Etelä-Euroopan
maissa osoittaa.
Goldman Sachsin entisten johtajien nimittäminen Kreikan ja Italian
hallitusten päämiehiksi, Espanjan valtiovarainministeriksi ja Euroopan
keskuspankin pääjohtajaksi ei mene läpi. Eikä myöskään se suuttumus, jonka
pelkkä kansanäänestyksen mahdollisuus Kreikassa tai muualla on onnistunut
synnyttämään. Kansalaiset eivät halua olla "leluja pankkien ja
poliitikkojen käsissä", kuten Espanjan "indignados" toteavat. He haluavat
vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, tehdä suunnitelmia lastensa varalle, ja
lopettaa sw sosiaalinen ja ekologinen kurjistuminen, joka on saanut
heidät raivon valtaan.
Eliittien kuuroutta vastaan ainoastaa demokraattinen kansannousu voi
auttaa. Näin sekä Euroopassa että muualla, kuten Yhdysvalloissa,
arabimaailmassa tai Venäjällä... Demokratia on perustettava uudelleen
politiikan kautta. On käyttettävä runsaasti suoran demokratian
mekanismeja kuten kansalaisaloitteita, kumoavia kansanäänestyksiä [tällä
tarkoitetaan ilmeisesti kansalaisten enemmistön mahdollisuutta kumota
kansanäänestyksellä esim. presidentnivaalien tuloksen kesken valikauden;
vrt.
https://fr.wikipedia.org/wiki/R%C3%A9f%C3%A9rendum_r%C3%A9vocatoire_de_mi-mandat
- huom. MB] ja neuvottelevaa demokratiaa (kansalaisten konferensseja,
satunnaisesti valittua toista edustajainhuonetta...).
On myös kyse taloudellisen demokratian laajentamisesta. On aloitettava
pankkijärjestelmästä, jonka tulee jatkossa olla kansalaisyhteiskunnan
valvonnassa. Hallitseva velkakertomus hämärtää näköalamme: velasta on
päästävä eroon samalla kuin löydämme demokratiamme uudelleen.
Geneviève Azam, ekonomisti, Attacin tieteellisen neuvoston jäsen;
Etienne Balibar, filosofi;
Thomas Coutrot ekonomisti, Attacin toinen puheenjohtaja;
Dominique Meda, sosiologi;
Yves Sintomer, politiikan tutkija.
Julkaistu LE MONDE-lehdessä 13.1.2012.
_________________________________
Lukekaa huolella ja tiedätte miten meitä sumutetaan.
Henry Björklid
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Aivan, lukekaa huolella ja tiedätte miten meitä sumutetaan! Azamin, Balibarin ym:den kirjoitus ei kuitenkaan välttämättä ole samalla linjalla kuin LE MONDE-lehden päätoimittaja tai pääkirjoituskirjoittaja. Kyseessä on siis allekirjoittajien LE MONDE-lehdessä julkaisema mielipidekirjoitus.
Talousjärjestelmä on niin täynnä porsaan- ja siankin mentäviä reikiä, että yhteiskunnan valvonta ei toteudu kuten olisi tarpeen.
Olemme antaneet piruille jo koko käden, kun olisi pitänyt pitää myös pankkiirit kurissa. Mutta kun kaverit ovat vallassa, on luonnollista että pikku etuja pitää poliitikonkin muistaa jakaa.
Mikä systeemi olisi rahajärjestelmämme hoidossa paras ja oikeudenmukainen, nykyinen ei ainakaan.
Suurin ongelma on media, jos ei ihan pukki kaalimaan vartijana, niin ainakin löhöilemässä jossakin kavereiden kera, kertoen lähinnä liikenneonnettomuuksista ja kuka teki mitä pressan bileissä-juttuja.
Pitäisi koko ajan tutkia viranomaisten ja politikkojen sekä raha-maailman = päättäjien tekemisiä.
Henry
Olen hieman tutkinut asiaa. Minusta :
-kansantalosutieteen ekonomistit ovat pihalla kuin lumiukot. Ja näitä riittää politiikassa.
-ekonomeilla on käsitystä mistä on kyse.
-politiikot sotkevat asioita
-EU kriisin takana on se, että markkinataloutta on vääristelty. EU:ssa on vahva säätelytalous.
LYHYESTI:
-Perussyy on tuottamattomuus.
-Toinen perussyy on virheellinen luotonanto julkisorganisaatioille.
...
-Syy maiden järjestämättöön luottoihin ja edelleen velkakriisin on se, että ylivelkaisille on annettu lainoja. Ja se johtuu säätelytaloudesta ja pankkitarkastuksen virheestä.
- Ylivelkaantuneiden korot olisivat nousseet ja nousivatkin kun taloustilanne huononi, eikä ne olisi ottaneet lainoja. Kreikan lainan korot kävi 75 %:ssa, mikä oli oikeudenmukaista. Poliitikot puuttuivat asiaan ja korot laskivat kun takaukset otettiin EU:n veronmaksajille.
-Nuo lainat otti julkinen talous ja poliitikot, jotka ostivat niillä ääniä ja siirsivät rahaa ja valtaa itselleen ketjun kautta. Rahat menivät esim. rakennuttajille, asemyyjille ja osa poliitikoille. Kreikan poliitikot rikastuivat.
-Rahat meni tuottamattomaan toimintaan ja ylilaskutukseen, ja siksi niitä ei voi maksaa takaisin.
-Se ei ole tyhmä, joka ottaa rahaa vaan se (pankkiiri), joka antaa sitä.
-Ei ole olemassa ilmaista rahaa. Jonkun on tehtävä työtä rahan edestä.
...
-Maailmassa puuhastellaan valtavasti tuottamattomia asioita kalliisti. Monet niistä ovat humanistisesti perusteltuja puuhasteluja, jotka eivät tuota mitään elintasoa tai kansantaloudellisesti mitattavaa. Ja tällaiset huuhaaprojektit syövät rahat ja resurssit tuottavasta toiminnasta. Tämä toiminta ylittää jo tuotannollistaloudellisen toiminnan.
(Esim. ne nostavat vuokria. Huomaa montako tällaista puuhastelutilaa näet ympäristössäsi.)
-erityisesti 2000-luvun alun jälkeen toiminta räjähti käsistä. Mitä hullumpi ja epäselvempi hanke, sitä varmemmin se toteutetaan. Takana on säätelytalous ja julkinen raha. Tuet ja säätely vääristää toimintaa.
-paskalaki, esr-hankkeet, monet suojelujutut, tuulimyllyt, poliittinen työvoimakoulutus, ym tuet ja pakotukset. Ne vääristävät toimintaa.
-vapassa kapitalistisessa maailmassa, missä markkinatalous itsesäätelee on business as usual. Kysynnän ja tarjonnan laki ohjaa tuottavaan toimintaan. Tuottamatonta ei kannata tehdä.
-ylläoleva pätee myös nykytilanteeseen , jossa kasvua ei ole. Markkinat saattavat jopa supistua.
-Elintaso nousee jos tekee rakentavaa työtä, joka nostaa elämisen tai elintasoa. Turha puuhastelu on vain rahareikä ja madaltaa elintasoa.
-kasvu ei ole sitä että rahaa tulee lisää kun inflaatiota ajetaan. Tässä on nykyinen politiikka. Painetaan rahaa lisää. Se on ajatusvirhe. Lisäksi se on väärin niitä kohtaan, jotka ovat säästäneet.
***
Ihan oma juttunsa tässä vääristelyssä on rahastot, joiden on pakko tehdä jotain. Ja ne vääristävät tilannetta. Eläke- ym. rahastoissa on valtavat rahasummat, joita sijoitellaan. Politiikot yrittävät sotkeutua niihinkin ja säädellä niitä. On valtavasti rahaa, oikeasti kaikken eniten rahaa jolla ei ole isäntää. Ne heiluttavat pörssejä.
***
EKP antoi pankeille 500 mrd taannoin. Nyt se raha makaa yli yön talletuksina 0,25% korolla. Niille ei löytynyt tuottavaa toimintaa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 4 kommenttia