Ekorakentaminen – Osa 8 – Olkipaalirakentaminen – perustustyöt ja alapohjan tuuletus
Perustustyöt rinteeseen rakennetussa olkipaalitalossa ovat kaiken A ja O. Kuvat ohessa antavat suuntaa siitä, miten tämä on rakennettu. Alapohjan tuuletus on hyvin tärkeää, muuten talo mätänee käsiin tai niihin tulee homevaurioita. Ihan niinkuin monet 30 – 40 vuotta sitten rakennettuihin taloihin.
Tältä talomme tulee näyttämään; etuseinä otettu selvyyden vuoksi pois:
Ilmansuunnat selviävät ylläolevasta kuvasta.
Huom! Kaikki kantavat rakenteet sekä vesikatto rakennetaan ennenkuin yhtään olkipaalia tuodaan sisälle. Tässä selostetaan asiaa ”alhaalta ylös”, jotta talon rakenne olisi helpompi ymmärtää:
– Ensin kaivetaan talon tarvitsema alue rinteeseen. Kaivetaan edelleen ’perustamonttu’, noin metrin eteläpuolella olevan tason alapuolelle.
– Monttuun ladotaan noin 40 cm kerros jalkapallon kokoisia kiviä ja hieman pienempiäkin. Tämä tehdään mahdollisimman tasaiseksi.
– Muurataan kivistä seinät kolmelle sivulle. Eteläinen sivu jää auki. Tulevien puupylväiden alustat muurataan myös. Kuvassa tätä ei näy, mutta muurin alaosassa on myös pieniä ’tunneleita’ josta ilma pääsee muurin alitse.
– Kivien päälle ladotaan lavoja, ja nämä tuetaan tarvittaessa kivillä, jotta ne pysyisivät vaaka-tasossa ja kuorma olisi mahdollisimman tasainen.
– Lavojen päälle asennetaan tervapaperi.
– Lavat ’koolataan’ toisiinsa kiinni, jotta alusta pysy hyvin paikallaan.
– Koolauksen päälle ladotaan olkipaaleja tiiviisti.
– Koolauksen väleihin tungetaan olkea sitä mukaa kun naulataan lattiaa.
Kuten aiemmin mainitsin, oikeasti tukirakenteet ja vesikatto rakennetaan ennenkuin ensimmäistäkään paalia tuodaan sisälle.
– Kaikkien tukipylväiden alla on siis kivistä murattu/valettu perusta. Asiaa täytyy ajatella niin, että rakenamme normaalin talon, joskin käytämme eristeenä olkipaalia. Olkipaali korvaa: tuulisuojalevyn, eristeen sekä muovit.
– Olkipaalit rapataan savi-hiekka-kalkkiseoksella. Tässä käytetään samanlaista hengittävää yhdistelmää, joka oli käytössä Rooman aikaan. Myös kaikessa muurauksessa käytetään kalkkia, ei sementtiä. Kalkki hengittää, betoni ei. (Rappauksesta sekä kalkkilaastista enemmän myöhemmissä osioissa).
Kuvat ovat taas Tero Syväsen tekemiä ja kiinankielinen kirjoitus tarkoittaa ”Tero Syvänen”.
Kuten aiemmin mainitsin, on muurin alle jätetty tunneleita. Myöskään lattiaa ei ole muurattu umpeen muilta kohdilta kuin missä jokin tukipylväs sijaitsee. Tämä tarkoittaa sitä, että ilma pääsee kiertämään koko alapohjan alta.
Jotta se käytänössä varmistuisi, tehdään ylöspäin menevä ”kivitunneli”. se on halkasijaltaan noin yksi metri. Tämä kivitunneli, tai kivellinen kaivo, tehdään kokonaan tai ainakin osaksi suojatun lieriömäisen pystytunnelin sisään. Paras vaihtoehto lienee betoniset yhteenliitettävät putket, jotka yhdistetään yläpäästä. Oli arkkitehdin ratkaisu/suositus mikä tahansa, rakenteelle täytyy saada vetoa, muuten ei ilma kierrä tarpeeksi tehokkaasti.
Kuvitellaan että tämän kivikaivon ympärille rakennetaan 3 metriä korkea musta lieriö. Aina kun aurinko paistaa, edes vähän, lieriön pinta lämpenee enemmän kuin ympäristö. Näin lämpenee myös lieriön sisällä oleva ilma, joka alkaa nousta ylöspäin. Lieriön pitää tietysti olla tiivis alapäästään, jotta näin syntynyt lämmin ilma imee korvausilmaa talon alta.
Lieriö tarvitsee katon, jotta vesi ja lumi ei pääse sisään. Katon ja lieriön välillä pitää olla rako, jotta lämmin ilma pääsee ulos.
Lieriöstä voidaan rakentaa, maisemallisista syistä, vaikkapa tuulimylly.
Nykyään erilaiset kosteus- radon- ja muut mittarianturat ovat suhteellisen halpoja, joten näitä laitetaan tietysti erilaisiin rakenneosiin; lattian alle, seinien ulkopuolelle sekä olkipaaleihin eri kohtiin.
Jos jokin osa olkipaalista näyttää hälyyttäviä merkkejä, on seinän avaaminen helppoa. Tukirakenteisiin ei tarvitse koskea, vaan hakataan laasti rikki, poistetaan olkipaalit, poistetaan ongelman syy(t) ja korvataan uusilla olkipaaleilla. Tätä tuskin tapahtuu, koska rakenne on oikeastaan ”hengittävä pullo” jota säilytetään kuivassa ja joka kuitenkin kestää luonnollista kosteutta.
Kaikki ’aukot’ suojataan tiheäsilmäisillä teräsverkoilla.
Kuviin ei ole piiretty kiviä jotka ladotaan muurin ulkopuolelle, mutta nämä on syytä latoa, jotta puiden juuret eivät kasvaa muuriin saakka.
Tässä kuvassa ei näy mistä korvausilma tulee. Tämä otetaan alaspäin, etelään viettävästä, niinikään kivestä rakennetusta, tunnelista.
Siitä löytyy kuva PDF-tiedostoistamme, suomeksi ja englanniksi, täältä:
http://provillage.wordpress.com/
Tiedostot löytyvät sekä suomeksi että englanniksi.
Lataaminen saattaa kestää jonkin aikaa,koska tiedostoissa on noin 130 kuvaa.
Jatkuu seuraavassa blogissa…,
Pääset blogeissa eteen- ja taaksepäin klikkaamalla
vireän otsikkokentän alapuolle olevaa otsikkoa.
Henry
Käväisin männä viikolla autolla Pärnussa. Sen verran on olkirakentaminen ja yleensäkin vaihtoehtorakentaminen alkanut kiinnostaa, että jokainen ikivanha olkitalo kiinnitti matkan varrella huomiota.
Oletko ajatellut toista idea? Konttitalo. Valtamerikontteja esimerkiksi 5 kerrokseen, kahteen riviin ja 10 vierekkäin. Väliin vaikka olkipaalit ja lvis. Valtamerikontin pinta-ala on n. 24 neliötä. Kahdesta yhteen liitetystä tulee hyvän arkkitehtisuunnittelun seurauksen hyvä koti ainakin 4 – 5 hengen perheelle.
Ja jos panet rakennelman valtameriproomuun, siitä tulee vaikka siirrettävä design-hotelli.hotelli
Ilmoita asiaton viesti
Ai niin, jäi sanomatta. Jos olkipaali on ”ilmainen” lähes ”ilmainen” on myös valtamerikontti.
Ilmoita asiaton viesti
Rakentamisessa on tehty niin paljon virheratkaisuja ja vääriä materiaaleja on käytetty nopea raha silmissä kiiluen. Sisäilmaongelma hermomyrkkyineen on seurausta ahneudesta, korruptiosta ja valvonnan laimin lyönnistä ja seuraukset ovat kansanterveydelle katastrofi jota vieläkin koitetaan vaieta pois! Kuitenkin maassamme on osattu rakentaa ja rakennusteollisuudella olisi vielä paljon annettavaa, paluu luonnon materiaaleihin on välttämätön! Olki eristeenä on hyvä oikein toteutettuna, ikävä kun hamppu on maastamme hävitetty väärin syin, kuitukasvin lääkekäytön huimat mahdollisuudet kun astuvat suuryritysten varpaille, tuhon määrällä ei ole väliä!
Olen mietiskellyt materiaaleja joita maastamme löytyy rakentamiseen, hampun sukulainen,nokkonen, kuitukasvina olisi aika ottaa käyttöön. Myös eri kivilajit ovat rakentamisessa jätetty huomioimatta, toki on kallista työstää graniittia levyiksi, mutta se työ kyllä kannattaa! Ammattitaito tietotaidon kanssa alkaa olla maassamme liian vähissä, huonoja ratkaisuja ei vaihdeta vaan tarkoitus on vain voiton saaminen. Olisi aika lyödä viisaat päät yhteen ja alkaa miettimään mitä maallamme on annettavaa, siis mitä ei herrat jo ole pois myyneet. Metsäpolitiikka on vihreän kullan tehnyt arvottomaksi muuhun kuin sellun keittoon, siitäkään vain ei tohita puhua… Alkaa olla viimeiset ajat ennen konkurssia miettiä mitä vielä voisimme tehdä, päättäjämme kun vain myyvät kaiken mille ostaja löytyy ja kun rahat on jaettu mietitään mitä seuraavaksi myytäisiin. Ei voida elää pörssin mukaan vaan pitää osata miettiä asioiden pitkäaikais vaikutuksia, miten on mahdollista että kun rahaa on enemmän kuin koskaan, köyhien määrä on lisääntynyt yhteiskuntarauhaa uhkaavasti? Kun talouden pito on osaamattomissa käsissä, velkaa jää maksettavaksi taas suurelle joukolle jotka eivät ole mitään hyötyneet otetusta velasta, nuoremme on jo monen sukupolven ajan säästetty sairaiksi, ei ole toivoa tulevasta vaikka ammatin hankkii, velkaa elämiseen ja valmistutaan kortistoon… Työllistämis määrärahat on varastettu eikä olla saatu aikaan muuta kuin orjatyövoiman käyttö vailla vastuuta! Joskushan se vastuu on kannettava, avoimesti aina parempi kuin pimeällä kujalla!
Ilmoita asiaton viesti
On saatava pihkaa puiden ympärille, jotta projektista saa otteen.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo kivitunnelit ilmastointikanavina on mielenkiintoinen ratkaisu samoin kuin kivestä rakennettu ”ilmapiippu”. Nämä kuvat nähtyä alan uskomaan tähän rakennustekniikkaan.
Jos laattia jää kellumaan olkipaalien päälle niin eikö ole vaara, että paalit ajan myötä puristuvat ja saman tien karkaa myös eristysarvot.
Tärkeintä on tietenkin se, että olkipaalit eivät pääse kondessatiovedestä kastumaan. Mitehän tämä on estettässä talvella Lapin olosuhteissa ?
Ilmoita asiaton viesti
Hieno projekti! Villi veikkaus vain, että tulee kalliiksi ja että virkamiehet ei taputa päätä, kun tuollaista massasta poikkeavaa, niin arkkitehtuurilta, kuin tekniikaltakin, tarjoaa luville.
________________
Kiitos!
Juu, siis henki on se, että teemme tämän mallitalon tiukempien määräysten mukaan, jotta muut potentiaaliset rakentaja pääsisivät helpommin lupaviidakon läpi. Tästä tehdään eräänlainen ”arkkitehtooninen ennakkotapaus”. 😉
Englannissa, eräät ihmiset tekivät päinvastoin, menivät yli siitä mistä aita on matalin. Nyt heillä on projekti(t) seisseet jo vuosia, alun kovien taistelujen jälkeen. Saivat siis osavoiton tuomioistuimessa, mutta osa rakenneratkaisuista oli kovinkin lain vastaisia jne.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Ja pdf:iä luettuani heräsi pari kysymystä:
-ajatuksena on käyttää kierrätysikkunoita, kuinka nykyiset rakennusmääräysten vaatimukset U-arvo alle 1,0 täyttyvät? Tai millaisia todisteluita viranomaiset vaativat, että niitä voi käyttää?
-Energiatodistus taitaa maksaa hieman normaalia enemmän, kun ei ole ko. dokumentin laatijalla käytössä näppäriä esitteitä, joista lukea noita U-arvoja?
-Hirveän kokoinen kattoikkuna! Kuinka tuo toteutetaan siten, että yläpohjan U-arvo pysyy vaatimusten rajoissa?
Ilmoita asiaton viesti
Tervehdys kaikille! 🙂 Olipa täällä paljon hyviä kysymyksiä!
Vastaan jokaiseen illan mittaan, mutta tästä tulee kyllä pitkä ilta.
Mikäs’ sen kivempaa! Aina on mukavaa kun keskustelua syntyy ja kirjoittaja, [tai oikeammin meidän ryhmä], saa tiedon, että palstaa luetaan. Kiitos teille kaikille, kohta alkaa vastauksia tulemaan, kunhan saan vähän murua rinnan alle.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
eaglesflysingly kommentti # 1:
”Käväisin männä viikolla autolla Pärnussa. Sen verran on olkirakentaminen ja yleensäkin vaihtoehtorakentaminen alkanut kiinnostaa, että jokainen ikivanha olkitalo kiinnitti matkan varrella huomiota.”
Tarkoitatko olkipaalitaloja vai ruokokattoiset talot?
Täältä löydät paljon tietoa jälkimmäisestä:
http://www.ruoko.fi/index.php?page=rakentaminen
ja http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=21436&lan=fi
josta erittäin hyvä englanninkielinen, Suomessa toimitettu, ladattava kirja:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=2479…
”Oletko ajatellut toista idea? Konttitalo. Valtamerikontteja esimerkiksi 5 kerrokseen, kahteen riviin ja 10 vierekkäin. Väliin vaikka olkipaalit ja lvis. Valtamerikontin pinta-ala on n. 24 neliötä. Kahdesta yhteen liitetystä tulee hyvän arkkitehtisuunnittelun seurauksen hyvä koti ainakin 4 – 5 hengen perheelle.
Ja jos panet rakennelman valtameriproomuun, siitä tulee vaikka siirrettävä design-hotelli.hotelli”
________________________________
eaglesflysingly kommentti # 2:
”Ai niin, jäi sanomatta. Jos olkipaali on ”ilmainen” lähes ”ilmainen” on myös valtamerikontti.”
Juu, tästä on ollut jenkkisaiteilla juttua. Ongelmana on se, että teräs on ns. kylmä materiaali, jonka pintaan kaikki kondenssivesi tai ehkä oikeammin höyry, tiivistyy vedeksi.
En ole fyysikko, mutta kaikki pienemmät ja isommat asiantuntijat sanovat karttavansa kaikkea metallia olkipaalirakentamisessa juuri tästä kondenssivedestä johtuen.
Olkipaalin hinta määräytyy sen lämpöenergian mukaan. Että kaippa maanviljelijä ottaa vaikka klapeja tai halkoja tilalle?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Vanhat tavat kommentti # 3:
”Rakentamisessa on tehty niin paljon virheratkaisuja ja vääriä materiaaleja on käytetty nopea raha silmissä kiiluen. Sisäilmaongelma hermomyrkkyineen on seurausta ahneudesta, korruptiosta ja valvonnan laimin lyönnistä ja seuraukset ovat kansanterveydelle katastrofi jota vieläkin koitetaan vaieta pois!”
Juuri näin. Ja professori Panu Kailan kirjoja on mukava lukea, hänen kerrontansa, varsinkin rakennushistoriasta, on helposti omaksuttavissa ja loogista. Hän kertoo sekä syyt että seuraukset.
Olen melko varma, että Sinäkin olet lukenut hänen kirjojaan.
”Kuitenkin maassamme on osattu rakentaa ja rakennusteollisuudella olisi vielä paljon annettavaa, paluu luonnon materiaaleihin on välttämätön! Olki eristeenä on hyvä oikein toteutettuna, ikävä kun hamppu on maastamme hävitetty väärin syin, kuitukasvin lääkekäytön huimat mahdollisuudet kun astuvat suuryritysten varpaille, tuhon määrällä ei ole väliä!
Olen mietiskellyt materiaaleja joita maastamme löytyy rakentamiseen, hampun sukulainen,nokkonen, kuitukasvina olisi aika ottaa käyttöön.”
Jos olet ladannut PDF-tiedostomme, (osoite blogini lopussa), olet varmasti havainnut että Käsityöläiskylässä tulemme painottamaan perinteitä, keräämään ja luennoimaan perinnetietoudesta jne.
Meillä on yhteistyökumppani Ukrainassa, nuori arkkitehti, joka tekee juuri tätä rakennusperinnetietouskeräämistä Krimillä. Hänen tarkoituksensa on/oli rakennuttaa, mutta niinkuin hän minulle kertoi: ”Suurin osa ajasta menee kaiken rakentamiseen liittyvän kansantietouden keräämiseen!”
”Myös eri kivilajit ovat rakentamisessa jätetty huomioimatta, toki on kallista työstää graniittia levyiksi, mutta se työ kyllä kannattaa!”
Palaan tähän kiviasiaan, mutta lyhyesti: Sitä voisi käyttää huomattavasti enemmän sisustuselementtinä ja muuhun vastaavaan.
Kun CD-levyt aikoinaan tulivat, oli pöydällä pidettävät CD-kotelotelineet kovin hepposia muovisia juttuja ja puisetkin liian kevyitä. Siispä suunnittelin koivuisen jossa alustana on hyvin kaunis kotimainen kivi, (jonka nimeä en juuri nyt muista).
”Ammattitaito tietotaidon kanssa alkaa olla maassamme liian vähissä, huonoja ratkaisuja ei vaihdeta vaan tarkoitus on vain voiton saaminen.”
Niin, ja monesti näistä lyhytaikaisista ratkaisuista tulee valtavat tappiot – kuluttajalle.
Kommentti # 3:n vastaus jatkuu seuraavassa kommentissa…
Henry
Ilmoita asiaton viesti
”pintaan kaikki kondenssivesi tai ehkä oikeammin höyry, tiivistyy vedeksi.” Entisenä purjehtijana allekirjoitan tuon. Paitsi jos koko roskan vuoraa oljilla. Taitaa mennä vähän yli?
Mutta Pärnun matkalla en todellakaan katsellut kattoja vaan seiniä. Katselen nuo linkit vähän myöhemmin.
_____________________________
Oljilla vuoraaminen ei auta, koska kun teräs ei hengitä, kosteus ei pääse tasautumaan ulos ja näin kosteus imeytyy ja pysyy oljissa ja aiheuttaa katastroofin.
Vai teit sinä niinkuin minä koulussa, paitsi silloin kun seksikäs historian ope piti tunteja; katselin seiniä. 🙂
Saviyhdistys rakentaa hyvinkin monipuolisia seiniä. Olkipaalirakentaminen ei ole ihan päällimmäisenä, mutta ei ole ihan tuntematonkaan käsite.
Tässä linkki heidän sivuilleen:
http://www.saviry.fi/ohjeet.html
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Vanhat tavat kommentti # 3 – jatkoa:
”Olisi aika lyödä viisaat päät yhteen ja alkaa miettimään mitä maallamme on annettavaa, siis mitä ei herrat jo ole pois myyneet.”
Just. Näin pitää tehdä!
”Meidän ryhmä” on kyllästynyt siihen, ettei kellään ole aikaa kuunnella, siis päättäjillä, jopa kaupungin pikkupaavit ovat niin kiireisiä…
Siispä ilmoitimme, että teemme projektiamme, määrätyin, hyvin vaatimattomin ehdoin, mihin vain Suomeen. Saimme nopeasti vastakaikua ja nyt odottelemme lopullista päätöstä.
”Metsäpolitiikka on vihreän kullan tehnyt arvottomaksi muuhun kuin sellun keittoon, siitäkään vain ei tohita puhua… Alkaa olla viimeiset ajat ennen konkurssia miettiä mitä vielä voisimme tehdä, päättäjämme kun vain myyvät kaiken mille ostaja löytyy ja kun rahat on jaettu mietitään mitä seuraavaksi myytäisiin. Ei voida elää pörssin mukaan vaan pitää osata miettiä asioiden pitkäaikais vaikutuksia, miten on mahdollista että kun rahaa on enemmän kuin koskaan, köyhien määrä on lisääntynyt yhteiskuntarauhaa uhkaavasti? Kun talouden pito on osaamattomissa käsissä, velkaa jää maksettavaksi taas suurelle joukolle jotka eivät ole mitään hyötyneet otetusta velasta, nuoremme on jo monen sukupolven ajan säästetty sairaiksi, ei ole toivoa tulevasta vaikka ammatin hankkii, velkaa elämiseen ja valmistutaan kortistoon… Työllistämis määrärahat on varastettu eikä olla saatu aikaan muuta kuin orjatyövoiman käyttö vailla vastuuta! Joskushan se vastuu on kannettava, avoimesti aina parempi kuin pimeällä kujalla!”
Olipa paljon asiaa. 🙂
Tämä vihreä kulta on asia josta puhutaan, mutta vain yleisellä tasolla.
Meillä on jalopuita ja puita joita voidaan jalostaa.
Siinä on vain yksi ”mutta”; se on kannattavaa pienille yksiköille, mutta ei suurteollisuudelle, joka näkee kaiken omien ”$€££u$ilmälasiensa” läpi. Sahateollisuus on vain välttämätön paha sellun rinnalla ja puunjalostusteollisuus harrastushommia.
Olemme jäljessä varsinkin puurakentamisessa, parhaat puunjalostustekniikat tulevat muualta, yliopistomme tutkivat ”muita puujuttuja” vasemmalla kädellä jne.
Etsi esimerkiksi hyvä kirja koivusta, sen kasvatuksesta, sahauksesta, kuivaamisesta jne. Ei löydy! Siis suomeksi ei löydy.
Ei löydy edes suomalaisia standardeja vaan lähinnä tätä ovat piiskuinen huonekaluteollisuutemme.
Tottakai on ollut hyvä että näitä sellunkeittäjiä on ollut maassamme, mutta hehän ovat nyt lähdössä pois. Niin mitä tilalle, rinnalle? Tähän kysymykseen olisi pitänyt voida vastata jo aikoja sitten. Mutta ’keskustelukantta’ ei avattu…
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Eero kommentti # 4:
”On saatava pihkaa puiden ympärille, jotta projektista saa otteen.”
Apropå! Juu, kysyit viime blogissani mille paikkakunnalle mahdollisesti olemme ajatelleet pystyttää tämän kylän.
Kun olet ladannut tiedostomme, niin sieltä kyllä se löytyy. Jos vaan katsoo kuvat, niin homma ei aukea. Pitää myös lukea – ja vot!, pihkaa löytyy! 😉
Henry
Ilmoita asiaton viesti
”Voi hyvänen aika, tuo viritys on taatusti homeessa viimeistään heti kun lumet sulavat.. Siis kaikki sulamisvedet valuisivat tuota kivi-salaojaa myöten suoraan puu! ja olkipaali! perustukseen :O tai miten maan sisällä olevat oljet kuivuisivat..? Muutenkin se wanha kokemus jota täälläkin näköjään hehkutellaan tietää ettei mitään orgaanista laiteta maan sisään vaan (puu)talo rakennetaan kokonaisuudessaan maan ja mieluiten vielä mäen päälle.
Ylipäätään ei tuollaisesta hommasta mitään säästöjä saada: talon runko kun ei maksa kuin ehkä 20% hinnasta.”
________________________________
Mitäs jos herra Tranberg vaivaituisi lataamaan pdf-tiedostomme, niin sieltä löytyy sitten vastaus siihen, mihin se vesi menee.
Voisi myös kysellä itseltään, miksi ne talot on rakennettu maan päälle ja vieläpä kukkulalle.
Vastaus: Tuuletuksen vuoksi.
Ja vastaus siihen mikä maksaa, ja mikä ei, sekä miksi, olen jo antanut Sinulle aiemmissa blogeissani.
P.S. Kohteliaampi tapa on kysyä: ”Mihin sulamisvedet menevät ja miten niistä päästään eroon?” Vastaan kyyllä kaikkiin kysymyksiin, mutta juuri siinä hengessä kuin ne kysytään.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
”Minusta homehtuvaa olkipaalitaloa kannattaa kokeilla ennen kuin sanoo, että se ei toimi. Empiria on luonnontieteiden perusta. Minusta on hyvä, että joku kokeilee Suomen ilmasto-oloissa myös tuota.
Tuli vain mieleen, että oleellisin asia, mikä olkipaaleilla voitaisiin tehdä, olisi Suomen 400 000 vapaa-ajan asunnon varustaminen lämpöarvoltaan ympäri vuoden asuttavaksi. Jos kehitettäisiin keino, millä paalit saadaan ulkoseinä ulkopuolelle siten, että lämpöarvo paranee ja se, miten mädäntyneet paalit saadaan kätevästi yhden asujan toimin vaihdettua tuoreisiin, olisi kansantaloudellinen merkitys melko suuri.”
________________________________
Vai homehtuvaa… 🙂 !
Näitä taloja on jo, mutta Sinulla on aivan oikea asenne asiaan: Pitää nimenomaan nähdä olkipaali eristeenä. Se on todella ylivoimainen.
Paraisille on rakenettu niin loma-asuntoja kuin myös ympärivuotiseen käyttöön:
http://steamcastle.fi/
Henry
Ilmoita asiaton viesti
#3 ” Myös eri kivilajit ovat rakentamisessa jätetty huomioimatta, toki on kallista työstää graniittia levyiksi, mutta se työ kyllä kannattaa!”
Helpompaa kuin työstää graniittia levyiksi voisi olla keraamisten kiuaskivien kaataminen seinien väliin eristeeksi. Savi on poltettaessa tiiltä. Miksi seiniä ei voisi täyttää vaikka hienolla sepelillä? Lämpöä tulisi päivällä ja seinä luovuttaisi lämpöä illalla.
Ilmoita asiaton viesti
Hemmo Koskiniemi, kommentti # 5:
”Nuo kivitunnelit ilmastointikanavina on mielenkiintoinen ratkaisu samoin kuin kivestä rakennettu ”ilmapiippu”. Nämä kuvat nähtyä alan uskomaan tähän rakennustekniikkaan.”
Kiva!
Juu, kai moni epäilee, mutta meillä on vuorenvarnma resepti:
1) Arkkitehti suunnittelee ja antaa osviittaa, sekä kertoo mitkä paragraafit on kyseessä ja miten niitä tulkitaan.
2) Me (siis oikeastaan Tero) piirtää, 3D:nä ja arkkitehti pyörittelee piirrustuksia tietokoneellaan 3D:nä ja Tero tekee hänen ehdottomat muutokset.
(Kaikki, aivan kaikki, käyttämämme tietokoneohjelmat ovat ilmaisia, joten kuka vain voi tarkastella näitä 3D:nä. ”Yhteys vain meille ja sonni teille!” 😉 )
3) Rakennustarkastaja sekä rakennuslautakunta saavat kaiken tiedon; paragraafit, 3D-ohjelmat + 3D-kuvat. Tämän jälkeen he antavat lausuntoja, mahdollisia korjausehdotuksia jne. Mahdollisia muutoksia tehdään, kunnes ovat valmiita hyväksymään.
[Heillekin ’annetaan’ 3D-ohjelmat ja pidämme varmaankin kurssit heille/halukkaille, miten 3D-ohjelmasta saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Pidämme paikkakunnalla muutenkin kursseja tietotekniikasta.]
4) Tämän jälkeen tehdään tarvittavat ”arkkitehtipiirrokset”.
5) Rakennetaan talo pilkuntarkasti piirrosten mukaan ja pannaan kaikki piirrokset ja paragraafit nettiin.
Jokainen voi saada meiltä täyden infopaketin, ehdolla että ovat meidän ja muiden vastaavien rakentajien kanssa yhteistyössä, eivätkä käytä kuvia yms. ”kaupallisiin tarkoituksiin”, paitsi niihin mistä me erikseen sovimme.
Jos siis Lissu ja Arska työllistävät itsensä näitä taloja tai vastaavia rakentaen, on kyse kaupallisesta toiminnasta, mutta emme siitä välitä. Mutta jos joku suurempi yritys ottaa koko homman omakseen, ja Lissu ja Arska jäävät jalkoihin, pidämme sitä sopimusrikkomuksina. Lisää tästä niille, jotka alkavat kanssamme todellisen yhteistyön.
”Jos laattia jää kellumaan olkipaalien päälle niin eikö ole vaara, että paalit ajan myötä puristuvat ja saman tien karkaa myös eristysarvot.”
Paalit ovat itsessään hyvin kovia ja niitä voidaan tiukentaa hyvinkin paljon, eikä niiden lämmöneristyskyky muutu. Koolatussa lattiassa ei tule niin suurta pistekuormaa, että se haittaisi eristettävyyttä, vaikka ajaisi kuorma-auton sisälle.
Paalit tiukataan kivimuurien väliin, jolloin ne eivät pääse ’leviämään’.
”Tärkeintä on tietenkin se, että olkipaalit eivät pääse kondessatiovedestä kastumaan. Mitehän tämä on estettässä talvella Lapin olosuhteissa ?”
Vanhimmat Englannissa olevat olkipaalirakennukset ovat satoja vuosia vanhoja ja siellä kosteusprosentti on todella korkea.
Mainitsemasi kondensaatiovedellä tarkoittanet sitä, että kovilla pakkasilla tuulettaminen ei ole ’järkevää’ ja ihmiset pysyvät paljonkin sisätiloissa, jolloin ”heidän hengityksensä kuormittaa seiniä kosteudellaan samalla tavalla kuin jos siihen ruiskuttaisi ämpäristä vettä”.
Kuitenkin kylmällä ilmalla poltetaan takassa paljon puita, ja näinollen korvaava ilma on saatava jostakin. Ei tietenkään vetävistä rakenteista, vaan tämä ”korvausilmaongelma” täytyy kääntää ”tuuletusratkaisuksi” (eli voitoksi). Mistä tämä korvausilma johdetaan sisään, miten se on järkevintä tehdä, jätän arkkitehdin mietintämyssyyn, mutta se ei kuulemma ole mitenkään vaikeaa.
Eli voi sanoa näin: Sen enemmän pitää lämmittää, sen enemmän nousee ilmaa savupiipusta ja sen helpompaa on tehdä järkeviä tuuletusratkaisuja.
Englannissa on vaikeampaa: sade tulee usein Atlantilta tuulen mukana, eli vaaka-asennossa suoraan rakenteisiin, sadetta voi tulla viikkokaupalla ja ulkona että sisällä on kosteaa, eli myös korvaava ilma on kosteaa, mutta kuitenkin tätä tasapainoa voidaan hallita.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Upphew, kommentti # 7:
”Ja pdf:iä luettuani heräsi pari kysymystä:
-ajatuksena on käyttää kierrätysikkunoita, kuinka nykyiset rakennusmääräysten vaatimukset U-arvo alle 1,0 täyttyvät? Tai millaisia todisteluita viranomaiset vaativat, että niitä voi käyttää?
-Energiatodistus taitaa maksaa hieman normaalia enemmän, kun ei ole ko. dokumentin laatijalla käytössä näppäriä esitteitä, joista lukea noita U-arvoja?
-Hirveän kokoinen kattoikkuna! Kuinka tuo toteutetaan siten, että yläpohjan U-arvo pysyy vaatimusten rajoissa?”
_________________________________
Tero soitti minulle äsken Skypen kautta ja lupasi tehdä piirrokset tästä ikkunatoteutuksesta. Ne ovat valmiina huomenna.
Tästä ikkunarakennusprojektista ja sen kuvauksista tulee siis huominen blogi, joka aikatauluni tuntien, on vasta yöllä valmiina. Siis noin 24 tunnin kuluttua.
Tero tekee parhaillaan jotakin eaglesflysingly’n inspiroimaa ”konttikonstellaatio-3D-piirroszydeeniä”, kuten hän asian ilmaisi. 😉 Laitan senkin huomiseen blogiini.
Ikkunan mitat ovat todella isot: n. 1,1 m x 7 m
Niistä tehdään nelikerroksiset. Helpompaa kuin uskotkaan, mutta siitä enemmän huomenna!
Henry
Ilmoita asiaton viesti
”Ikkunan mitat ovat todella isot: n. 1,1 m x 7 m
Niistä tehdään nelikerroksiset. Helpompaa kuin uskotkaan, mutta siitä enemmän huomenna!”
Juu, ei siinä tekemisessä varmaan mitään ihmeempää olekkaan, mutta nuo virkamiehet… ja 2010 määräykset: ”ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,0 W/m2K” ( http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=3264… ) eli tuo vaatinee laskelmia/testejä kun tehdään itse, jotta lupa heltiää?
____________________________
Juu, kovat on tulevat arvot. Meillä on tässä omakin lehmä ojassa = Kattoikkunalla pyritään säästämään energiaa, turvaamalla valonsaanti mahdollisimman hyvin. Toisaalta noin 8 neliömetrin ikkunapinta-ala katossa on kyllä huikea. Huikea energiasyöppö jos se tehdään väärin.
Käytänössä voidaan talveksi lisätä vieläkin enemmän lasia, eli tehdä vaikka viisinkertaiset lasit, mutta toisaalta pitää pitää mielessä, että yleensä itse ikkunat eivät ”falskaa” vaan karmin ja runkopuun väli on se ongelma. Eli nykyään asennetaan testatut ja leimoin hyväksytyt, argonkaasulla (mukamas) täytetyt ikkunat ja sitten massataan ikäänkuin urakkatahdilla.
Joissain paikoissa joissa ikkunat on pantu paikoilleen 70-luvulla, (uudempia en ole ollut purkamassa), näkyy selvästi että asentaja on massalla enemmänkin ’liimannut’ karmit paikalleen. Tiedän rivitalon, jossa ikkunoiden alta ”unohtui” eristeet kokonaan, eli mesu ei ollut tilannut tavaraa ajoissa. ”Kiinni vaan!”
Professori Panu Kaila, pitäessään esitelmää täällä Paraisilla viime keväänä, näytti kuvia koulurakennuksesta jonka pitkä seinä oli täysin villoitettu ulkopuolelta perjantaina jonka jälkeen satoi koko viikonlopun. Mitä teki työnjohto maanantaina? Käski sulkea koko seinä, aikaa ja rahaa ei ollut purkaa läpimärkiä villoja.Vaikkakin virkamiehet kohauttelevat olkapäitään, voidaan tällaisesta rikoksesta sanoa ”Homekoulu jo syntyessän!”
Tietysti viranomaiset hyökkäävät jotakin ei-standardisoitua taloa vastaan, kaikkine mittareineen, mutta kuten sanoin, meille se on vaan hyvää mainosta. Ja tämä johtuu siitä, että tulemme itse mittaamaan lämmöneristämisarvoja joka lasikerrokselta, sitä mukaa kun näitä ikkunapokia asennetaan. Jos jostakin ’falskaa’ se puretaan ja etsitään tähän syy.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Suomeen rakennettava halpa ekokylä asuntokeinottelun vastakohdaksi. Matalaenergiatalot kiinnosti (ruotsissa). Tähän olisi saatava kokeilulupa.
Ilmoita asiaton viesti
Esa Olkoniemi kommentti # 20:
”Suomeen rakennettava halpa ekokylä asuntokeinottelun vastakohdaksi. Matalaenergiatalot kiinnosti (ruotsissa). Tähän olisi saatava kokeilulupa.”
__________________________________
Niin, katson että teemme selvityksiä niin kauan, että mitään kokeilulupaa ei tarvita, vaan voidaan aloittaa rakentaminen, kovassa syynissä tosin, mutta luvat taskussa.
Saattaa olla, että arkkitehti hieman suitsii meidän tarvettamme ’luoda uutta’, mutta koko tämä ajattelutapa, luoda taloja luonnonmateriaaleista ja kierrätettävistä raaka-aineista on varmastikin vuosikymmeniä kestävä prosessi. Niinkuin kaikki se, mihin me nojaudumme, on jo keksitty ja kehitelty monen vuosikymmenen ajan.
Me vain sovellamme yhteen vanhoja ratkaisuja ja mietimme/laskemme/testaamme, miten nämä ’istuvat’ keskenään.
Kuka vain voi tulla mukaan kehittämään tätä – tiivimmin tai niinkuin tässä useimmat; antamalla positiivista kritiikkiä ja esittämällä kysymyksiä.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
”konttikonstellaatio-3D-piirroszydeeniä” . Vouw-arkkitehtuuria varmaan sitten parhaimmillaan?
Joku jenkki oli aloittanut vuosi pari sitten asuntoprojektin pohjana valtamerikontit, kehitysmaiden hökkelikylien korvikkeeksi. Miten lie onnistunut. Tuohon sitten vaan proomupohja ja ollaan liikkuvassa yhteiskunnassa, samalla tavalla kuin neukut aikoinaan teettivät mm. telakoillamme laivaperusteisia ”työprikaatteja” Siperian suurille joille.
Mutta vielä toinenkin idea kannattaa ehkä käydä läpi. Suurissa kaupungeissa vaihdetaan satamäärin ikkunoita per vuosi. Selvitin noin vuosi sitten, että asentajayrityksille vanhat lasit olivat kalliiksi tulevaa ongelmajätettä, joista ne olivat valmiita luopumaan periaatteella – minne toimitamme?
Jos näin on, entäpä tehdä Olkipohjainen ”täysin” lasiseinäinen talo?
Ilmoita asiaton viesti
eaglesflysingly kommentti # 22:
”konttikonstellaatio-3D-piirroszydeeniä” . Vouw-arkkitehtuuria varmaan sitten parhaimmillaan?”
Vastaus:
Juu, Tero kertoi löytäneensä joitakin kuvia ”SketchUp’in varastosta” ja muokkaavansa sekä renderoivansa niitä.
_______________________________
eaglesflysingly jatkaa:
”Joku jenkki oli aloittanut vuosi pari sitten asuntoprojektin pohjana valtamerikontit, kehitysmaiden hökkelikylien korvikkeeksi. Miten lie onnistunut. Tuohon sitten vaan proomupohja ja ollaan liikkuvassa yhteiskunnassa, samalla tavalla kuin neukut aikoinaan teettivät mm. telakoillamme laivaperusteisia ”työprikaatteja” Siperian suurille joille.”
Vastaus:
Hyvä tuo jenkki-idea. Näistä veli-venäläisten ideasta voisin kertoa paljonkin, siellä on nimittäin metsiä, johon ihminen ei muuten pääse, kuin vain vettä pitkin. Toisaalta tällaisten ikimetsien teollinen käyttö on eettisesti hieman ongelmallista, mutta toisaalta näitä on satoja tuhansia neliökilometrejä. Olen kerran käynyt tällaisessa metsässä, Kirovin oblastin pohjoispuolella ja se oli kyllä aika hurjan näköistä, kun kaikki kasvoi ilman ’ihmisen muokkaamista’.
_______________________________
eaglesflysingly jatkaa:
”Mutta vielä toinenkin idea kannattaa ehkä käydä läpi. Suurissa kaupungeissa vaihdetaan satamäärin ikkunoita per vuosi. Selvitin noin vuosi sitten, että asentajayrityksille vanhat lasit olivat kalliiksi tulevaa ongelmajätettä, joista ne olivat valmiita luopumaan periaatteella – minne toimitamme?”
Vastaus:
Tästä julkaisin kai muutamia kuvia sekä lyhyen selvityksen, pdf-teidostoissamme:
provillage.wordpress.com
_______________________________
eaglesflysingly jatkaa:
”Jos näin on, entäpä tehdä Olkipohjainen ”täysin” lasiseinäinen talo?”
Vastaus:
Minun veljeni, jolle pelastimme Paraisten virastotalon yli sata kolmilasi-ikkunaa, on nyt innostunut tästä ajatuksesta. Hän haluaa rakentaa itselleen lämpimän puuverstaan jossa on paljon, paljon valoa.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Voisiko jätelasista valmistaa Leca-harkkojen tapaisia rakennuspalikoita ?
Niillä olisi hyvä lämmöneristyskyky runsaiden ilmataskujen ansiosta ja samalla läpäisisivät valoa. Perusraaka-ainetta riittää ja se on halpaa, joskin valmistusprosessi todennäköisesti haukkaisi runsaasti energiaa. Kuinka tällainen lasin vaahdottaminen kevyeksi, runsaasti ilmaa sisältäväksi harkoksi onnistuisi ?
Onko moisesta havaintoa maailmalta ja olisiko aiheessa mielestäsi itua ?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus Heikki Ojalan kommenttiin # 24:
En ole nähnyt mitään tällaista, tosin Kemiössä on paljon ulkorakennuksia, jotka olivat tehty lasimaisesta massasta. Harkot olivat n. 20 x 20 x 40 cm, näin ulkomuistista arvioiden. Tämä oli terästehtaan jonkinlainen jäte, sulattamon kuona-ainetta. Jotakin tällaista.
Mutta, vaikka idea tuntuu kovalta energiasyöpöltä, kannattaa asiaa tutkia.
Pullojen käyttöä eristeenä olen kyllä nähnyt esim. saunan lattioissa. Suljettu ilmahan on hyvä eriste.
Villejäkin ideoita on nähty ja niitähän tänne kirjataan. Esimerkiksi Saksassa on liimapalkkitehdas joka ei käytä liimaa ollenkaan… 😉 Lisäämme tänne kaikenmaailman ideoita sitä mukaa kun aikaa on.
Maailmalla on myös rakennettu lasiseiniä rinteeseen. Lasiseinän takana on mustia vesiputkia, joita aurinko lämmittää. Saisi varmaan suihkuun ja talousvedeksi sopivaa vettä täällä etelässä noin 4 – 5 kk ajan. Ja kun jätelasi ei mitään maksa…. paitsi kuljetuksen, niin syntyyhän siitäkin säästöä. Letkut tai putket sitävastoin maksavat. Tuulivoimalla toimivat veden pumppauksen tarvittavat laitteet voi rakentaa itse. Palaan tähän aiheeseen kuvin.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
13.
Apropoo ja Monrepoo.
Heinävesi sounds good.
Ilmoita asiaton viesti
Eero # 26
Oikein hyvä juttu! 🙂
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Hei!
Itse olen suunnitellut rakentavani vähän kuluttavan talon amerikkalaisen Michael Reynoldsin (vai mikä se oli..)ideaa mukaillen soralla täytetyistä autonrenkaista jotka on maatavasten ja ikkunoita on vain yhdellä seinällä, joka on suunnattuna etelään.. Millaisia ajatuksia teillä herää tästä? Tuo olkipaalitalo kyllä kuulostaa tosi edulliselta vaihtoehdolta.
Linkki amerikkaan http://www.greenhomebuilding.com/images/plans/eart…
http://greenlandlady.com/site/wp-content/uploads/2…
Ilmoita asiaton viesti